Taustatietoja Auringon nousu- ja laskuaikoja Suomessa laskevasta ohjelmasta
Ohjelmasta on kaksi versioita: Yleinen versio sekä golfkenttäversio. Ohjelman syöttötiedoksi voi antaa paikannimen tai sen osan sijasta koordinaattitiedot. Luvut syötetään järjestyksessä leveyspiiri pituuspiiri. Käytä desimaalipistettä ja välilyöntiä arvojen välissä. Esimerkiksi 60.18 24.93 (sijaitsee Helsingissä). Kaksi 7-numeroista lukua syötteenä tulkitaan olevan suorakulmaisessa KKJ-koordinaatistossa 3-kaistalla. Koordinaattisyötteiden oletetaan olevan Suomessa ja laskenta tapahtuu Suomen ajan mukaan.
Auringon nousu- ja laskuaikojen algoritmi on saatu www-sivulta http://www.srrb.noaa.gov/highlights/sunrise/calcdetails.html. Iltahämärä alkaa auringonlaskusta ja kestää siihen saakka, kunnes aurinko on tällöin 6 astetta horisontin alapuolella. Selkeällä säällä avoimella paikalla hämärän aikana ulkona vielä "näkee" ja esim. golfin peluu onnistuu. Pilvisellä ja sateisella säällä tilanne saattaa olla huomattavastikin huonompi. Lisätietoja hämärästä Ursan sivulla ->
Suomalaisten paikannimien koordinaatit ovat peräisin tältä sivustolta: http://www.geonames.org . Golf-kenttien tietoja on poimittu Golfliiton kenttäoppaasta 2016 ja golfkentän koordinaatit ja tiedot ovat kyseisen paikkakunnan tiedot. Joidenkin kenttien koordinaatit on tarkistettu osoitetiedon perusteella, jotta satelliittikuva osuisi kohdalle. Golfkenttien joukkoon saattaa eksyä ulkomaan kenttiä. Näiden mukaantulo on ohjelman kehityspiirre ja niihin liittyviin tietoihin pitää suhtautua kriittisesti.
Palvelu hakee kaikki ne paikat, joissa esiintyy annettu merkkijono. Yleisessä versiossa lähtötietojen nimikannasta on karsittu pois mm. ei-asuttujen paikkojen paikannimiä (alueiden nimiä, luonnonpaikkojen nimet). Nämä voi lisätä hakuun ruksimalla kohdan "Ota laaja nimistö käyttöön". Perusversiossa paikkoja on 15828, laajassa versiossa 53285. Haun tuloksena saattaa olla kirjoitusasultaan "hassuja" ja vanhoja paikannimiä.
Kesäaika on laskennassa mukana vuonna 1942 ja vuodesta 1981 eteenpäin.
Karttaesityksessä paikat ovat suuntaa-antavia.
Ohjelmassa on optio, jolla tuloksissa näkyvät sekunnit. Ohjelman todellinen laskentatarkkuus on minuuttiluokkaa. Sekuntiarvoja voi käyttää ilmiöden muutosnopeuksien arviointiin. Esimerkiksi jouluaikaan sekuntilaskennalla saa käsityksen siitä kuinka hitaasti päivän pituus muuttuu tai kuinka voimakas on ajantasauksen vaikutus. Yleisin minulle tullut kysymys on se, miksi auringonnousut ja -laskut eivät jouluaikaan muutu samaa tahtia. Syynä on ajantasauksen (analemma) nopea muutos.
Ohjelman datasivulla (paivakulmat.php; linkki Max. kork. sarakkeessa) voidaan antaa lisäparametreja osoiterivillä. &step=5 porrastaa ajan 5 minuutin väleiksi. Lisätiedot pitää syöttää osoiteriville käsin ja sen jälkeen painaa Enter.
Osmo Moisio
osmo(at)moisio.fi
22.12.2018